Paikallinen koulu on lähes neljäkymmentä vuotta toiminut linkkinä amerikkalaiseen sisäoppilaitokseen ja siellä on ollut monta jääkiekkoa pelaavaa poikaa vaihto-oppilaana täydellä stpendillä. Niin oli poikammekin vuosikymmenet sitten.  Lähtiessään poika oli 15-vuotias ja hurjaltahan se kuulosti silloin mutta hän oli intoa täynnä ja vuosi meni hienosti. Jatko-aikaakin olisi ollut mahdollista saada mutta hän ei halunnut, koska piti elämää lomien aikana hankalana. Vierailut koulutoverien kotona, ilman omaa rauhallista aikaa, oli outoa ja sanoi, että jatkuva seurustelu on raskasta. Suomessa voimme mennä omaan huoneeseen ja laittaa vaikkapa oven kiinni, sitä ei voi vieraassa kodissa tehdä. Se on hyvin epäkohteliasta. Niin poika palasi vuoden jälkeen kotiin ja jatkoi opiskelua täällä. Monet ystävät jäivät ajalta siellä ja yhteydenpito on jatkunut. Poika on vieraillut entisessä oppilaitoksessaan useamman kerran. Entisiä oppilaita on koululla opettajina ja osa heistä on paraikaa Suomessa. Poikani on isäntänä ja kuljettaa oppilaita ja opettajia ja tutustuttaa suomalaisiin ja Suomeen.

Tänään on illalla jääkiekko-ottelu ja menemme katsomaan löytyykö vierailijoista tuttuja kasvoja. Osa pojista on käynyt meillä.

Poikamme tytär Maiju on koulun lehden toimittaja ja siinä roolissa sai olla mukana kun poikia kierrätettiin lähiseudulla. Maiju teki matkasta jutun lehteen. Kiva lukea lehteä, kunhan ilmestyy. Oli varmaan tytölle kivaa ja jännää kun sai haastatella ikäisiään poikia.

Liitän kuvia tekstiini kunhan peli on nähty. No nyt on pelit pelattu ja pillit pantu pussiin. Suomen pojat voittivat tällä kertaa, mutta pääasiahan ei ole voitto vaan yhdessäolo tässä tapauksessa.

Esitteen kuvassa on edellisellä kerralla otettu ryhmäkuva.

IMG_3314.jpg

Tässä amerikanpojat rivistössä pelin jälkeen kättelemässä suomipoikia, jotka ovat kaikki entisiä saman koulun oppilaita.

IMG_3313.jpg

IMG_3306.jpgIMG_3310.jpg

Kivoja muistoja tulvi mieleemme kun katselimme poikien peliä.