Rakas miniäni on sairaalassa ja tänään hänen pitäisi päästä kotiin. Odottelen soittoa, jonka pitäisi tulla lääkärin kierron jälkeen. 

Tein aamulla munavoita ja kävin ostamassa tänään paistopisteessä paistettuja karjalanpiiraikoita ja pikkumunkkeja. Ajattelin, että kun tytöt tulevat koulusta kotiin, voivat kaikki yhdessä herkutella. 

Odottelen mielenkiinnolla aikaa, jolloin meidät työnnetään suoraan leikkauspetillä kotiin. Nykyisin, kun tuntuu, että kaikki leikkauksetkin hoidetaan pikavauhtia ja sitten heitetään kotiin, mikäli ei itse halua jäädä sairaalan petiin edes yhdeksi yöksi. Kivunhoito, haavan hoitaminen ja tarkkailu kun minusta kuuluvat hyvään hoitoon.  Olen kai vanhanaikainen.

Onneksi olen itse kunnossa ja voin auttaa, missä nyt apua tarvitaan. Nykyinen työelämäkin on niin hurjaa, että hyvä, että pääsee jossain välissä hoitamaan itsensä kuntoon.  Miniänkin suuri huoli oli se, että kun vaan pääsisi äkkiä takaisin työhön,  mutta sairaala päättikin tehdä leikkauksen "vanhanaikaisesti" eli haavalla, jolloin sairasloma on paljon pidempi. Puhuvat SÄÄSTÖISTÄ!!  En ymmärrä, eikä taida kovin moni muukaan.....

Jatkoa edelliseen...

Miniä on nyt kotona ja kertoi, että leikkaupäivänä oli aika kovat kivut mutta onneksi oli sairaalassa edes yön ja sai kunnon kipulääkkeet, joiden avulla sai nukuttua edes vähän.  Nykyisin ei sitten leikkausten jälkeen tehdä jälkitarkastustakaan. Karsittua hoitoa sekin.  Ainoastaan verenpainetta mitattiin, verikokeitakaan ei otettu, leikkauksen jälkeen.  

Olin iltapäivän miniän luona ja tutustuttiin epikriisiin ja hain apteekista kipulääkkeet. Toivottavasti kaikki menee jatkossa hyvin. Ainakin saa olla kotona ja lepäillä rauhassa.