Ensimmäinen Finlandiapalkittu kirja, josta voin sanoa, että nautin sataprosenttisesti. 

Kirja kertoo nuoresta papista perheineen saaristossa. Kuvaus saaristolaisista on herkkä ja ymmärtävä ja koko kirjan sisältö niin kaunis ja toden oloinen. Naisten ja miesten asema ja ajatukset vaikeissa olosuhteissa, sodan jälkeisessä Suomessa.

En itse ole kokenut saaristolaiselämää kuin mökkiläisen näkökulmasta. Kuitenkin, kirjan koko ajatusmaailma tuntui niiin todelta ja aidolta ja ihmisten elämä uskottavalta. Nuorena, vasta valmistuneena, ensimmäisessä "oikeassa" työpaikassani, oli paljon ruotsinkielisiä saaristolaisia nuoria ja tutustuin silloin sekä saaristolaisruotsinkieleen että ihmisiin, joiden oli pakko jättää kotisaari ja aloittaa oma elämä kaupungissa. Muistoja tulvii mieleeni ja niissä on mukana monta ihanaa ja herkkää tilannetta työpaikallamme. 

Voin suositella täydestä sydämestäni "Jäätä".