Niin on taas lähes kolme kuukautta vietetty täällä "hymyjen maassa"! Tosin on todettava, ettei tuo nimitys aina läheskään pidä paikkaansa. Useinmiten asiakaspalvelussa olevat ja tuolla kaupungilla esimerkiksi autoissa tapaamani ihmiset, ovat ystävällisiä ja kohteliaita. Joskus huomaa kuitenkin, että hymy ei ole aina niin herkässä kuin aikaisemmin. Asiakaskato, kuninkaan huono terveys, omat ongelmat ja yhteiskunnan huono palvelutaso voivat olla syynä. Kun paikallinen väki näkee turistien käyttämän rahamäärän ja vertaa sitä omiin tuloihinsa, en yhtään ihmettele asiaa. Suurin osa turisteista käyttää viikossa paikallisen, tavallinen työntekijän, kuten siivoojan, kahden kuukauden palkan. Se on noin  230 ekeä eli 10.000 bath. 

Talossa, jossa olemme asuneet jo monta vuotta, on moni asia muuttunut. Henkiläkunta ja turvallisuuspalvelu sekä tavaroiden varastointi alakerran lukolliseen tilaan. Vuokralaiset eivät saa enää varastoida tavaroitaan sinne ja niin mekin jätämme siivoojille astioita, pyyhkeitä, vaatteita jne. Jotain viemme kotiin, Suomeen.  Pyörät jätämme autotalliin. Toivomme niiden säilyvän siellä vuoden loppupuolelle, jolloin tarkoitus on palata taas tänne.

Olemme maksaneet varausmaksun tämän saman talon asunnosta talon toimistoon ja niin päättyy monivuotinen vuokrasuhteemme Monin, ystävämme kanssa. Hänellä ei ole meille sopivaa asuntoa ensi kerraksi ja hän kehoitti ottamaan yhteyttä talon toimistoon. 

Lauantaiaamuna ajamme taxilla lentokentälle Bangkokiin ja niin alkaa matkamme kohti kotia ja lasten perheitä. Pikkuisia onkin jo ikävä. Olemme soitelleet ja kirjoitelleet heille ja myös saaneet heiltä postia. Otin yhteyttä myös huonekalukorjaajaan, jolla on vanha keinutuolimme ja sovimme sen tuomisesta takaisin kotiin, uuteen kotiin.

Veljeni vaimoineen lähti maanantaina tapaamaan poikaansa Phukettiin. Ovat siellä nyt töissä jonkun aikaa, nuoret. Heillä on koiranpentu mukana ja sillä taitaa olla hikiset paikat. On kuulemma eniten ilmastoidussa huoneessa. 

Tänään on ohjelmassa hierontaa ja kasvohoitoa ja perjantaina vielä kampaajalle ja sitten vaan pakkaamaan laukut!

Seuraavat terveiset tulevatkin sitten Suomesta!


Tämä talvikoti jää muistoihin....



Näiden ruokapaikkojen luokse palaamme, toivottavasti, ensi kerralla!