Nykyisin meillä on hyvin vähän esillä pääsiäiskoristeita. Tärkein ja rakkain minulle on iso tipu, jonka sisällä on nameja. Olen saanut sen isältä noin 60 vuotta sitten.
Kuvassa tipu hattuineen (korjattu kakkupaperilla vuosikymmenet sitten) on päässyt ystävän tuoman kukan viereen odotamaan lapsosia.
En osaa kirjoittaa tekstiä niin , että se tulisi oikeaan paikkaan. Mutta kerronpa, että posti toi minulle kauniin pääsiäisesiliinan.

Ihan hassusti sijoittautuivat mutta en osaa edes korjata näitä kuvia.
Toivotan HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!