Olen seurannut yhtä blogia Suntuubissa, jonka kirjoittaja on Eläkeliiton vetäjänä kurssikeskuksessa Lehmirannassa. Hän kirjoittaa elävästi ja mukavasti ja asuu Lähellä Saloa.

Katselin taas blogia ja huomasin muistelun hänen nuoruuden aikaisesta työnantajastaan. Sama työnantaja oli serkkunikin työnantaja. Serkkuni kuoli nuorena, kahden pinen pojan äitinä ja mies jäi lasten kanssa ja hoiti heidät aikuisiksi yksin. Kysyinkin tältä bloggarilta, että tunsiko hän mahdollisesti serkkuani ja kyllä, tunsi ja muisti.

Serkkuni kuoli vuonna 1968, joten aikaa on kulunut ja pojat jo aikuisia ja itsekin vanhempia. Niin vaan muistot ihanasta serkkutytöstä palautuivat mieleeni.