Olen nukkunut hyvin ja olen pirteänä. Pyykkikone jauhaa puhdasta ja yhden koneellisen olen jo saanut takaisin kaappeihin. Niin alkoi elämä kotona.

Niin, vanha kaupunki, joka on suojelukohteita Dubrovnikissa,  on kaunis, eikä sodan aikaisia tuhoja näy oikeastaan ollenkaan. Kaupunki näyttää hyvin menestyneeltä ja jopa vauraalta. Vanhan kaupungin kujilla on ihania pikkukauppoja, jäätelöbaareja ja ravintoloita vieri vieressä. Ihmiset iloisia ja osaavat todella hyvin englantia. Joka puolella oli paljon turistiryhmiä oppaitten kanssa ja monenkielisiä selostuksia kuuli kaduilla.

Hotellimme sijaitsi ihanalla paikalla, kuten eilen liittämistäni kuvustakin näkee. Kaduilla oli turvallista, eikä siellä näkynyt kerjäläisiä, kaupustelijoita eikä muitakaan häiriöitä. Liikenne oli aamusta lähtien melkoista mutta kaikki sujui hyvin ja esimerkiksi autot pysähtelivät hyvin herkästi ja päästivät meidät yli kadun. Yhtään vihaista ihmistä emme tavanneet koko aikana....

Lisää kuvia....

Hotellimme sisäänkäynti, sisko valkoisissa shortseissaan seisoo portailla.

Näkymä vuoristosta alas kaupunkiin.

Matkalla Montenegroon olivat tiet serpentiiniä ja näkymät huikaisevia!

Dubrovnikin uusi silta näkyy takana. Kuva on rantakadulta, läheltä hotelliamme.

Naapurissa oli kirkko, joka herätti aamuisin kellojen kilkatuksella puoli kuusi! Totuimme siihen nopeasti ja emme edes kuulleet koko aamuherätystä vaan nukuimme heräämättä!

Jatkan taas pyykkitouhuja, joten lisää kuvia tiedossa myöhemmin...