Lastenlapset ovat ilonaihe, josta olen kiitollinen. Kun he ovat pieniä, meitä isovanhempia tarvitaan ja olemme usein hyödyksi. Nopeasti kuitenkin huomaamme, että meitä ei enää tarvita niin paljon.

Kun lapset menevät kouluun, heidän elämänsä muuttuu ja kaverit ovat tärkeitä. Olemme saaneet iltapäivisin usein vieraaksemme 10-vuotiaan koululaisen. Tämän kevään aikana ei häntä enää ole juurikaan näkynyt. Kaveri tulee meille koulun jälkeen, on tavallinen selitys. Ihan luonnollinen mutta tuntuu haikealta huomata, ettei olekkaan enää niin tärkeä......

Hautajaisia on tiedossa. Nyt on edessä raskas perjantai. Ystävämme haudataan kotikaupunkimme multaan. Hän pääsi onneksi pois tuskistaan. Edelleen ihmettelemme, ettei pitkälle levinnyttä syöpää havaittu Suomessa. Se löydettiin Thaimaassa magneettikuvauksessa. Olikohan syynä "säästö"?

1275371676_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kirsikkapensas täydessä kukassa eilen.